15 faktaa ja 15 oppia

Vaihto loppui ihan yllättäen ja viimeinenkin kuukausi meni yhdessä hujauksessa. Toukokuu katosi hetkessä tentteihin lukiessa ja lämpöaallosta nauttiessa. Perinteisesti se toukokuinen lämpö tuli taas ihan yllättäen ja villapaita olikin vähän turhan raskas asuste. Joulukuun vesisateessa ei tietenkään tullut mieleenkään ottaa mitään kesävaatteita mukaan (mikä lämpö, missä kesä?), joten pakko oli pyörtää lähdön päätöksestä ja ostaa "turhia" vaatteita. Loppurahat lähti siis iloisesti tulille ja mukaan tarttuikin paljon kivaa. Suomessa olikin sitten jäätävän kylmä, että onneksi ne villapaidat eivät olleet kaukana. Viimeinen viikko on jo kulunut Suomessa ja sinä lyhyenä aikana on tullut saatettua rakas mummu viimeiselle matkalleen ja aloitettua työt vanhassa kesätyöpaikassa. Jospa tämä arki tästä nyt sitten pikkuhiljaa rahoittuisi.

Mietin pitkään miten tän vaihdon summaisi ja ajatukset purkaisi, joten tässä on olkaapa hyvät ajatukset listattuna Norjasta ja siitä mitä vaidossa tuli opittua. Mukana on niin huonot kuin hyvätkin asiat sen enempää erittelemättä.

Norjassa:

1. Kalaa on tarjolla kaikkialla ja kaikissa muodoissa. Hyllystä voi vaan valita tekisikö tänään mieli lohta fileenä vai savustettuna, ottaisiko sittenkin turskaa tai kampasimpukkaa vai tyytyisikö kalapuikkoihin tai köyhäilisikö tonnipurkkikalan parissa. Laatikollinen tuoreita katkarapuja seuraa valintaa usein vieressä mustat silmäparit tarkkana.

2. Kaupassa leipää ei aina saa suoraan viipaleena vaan sitä varten on leipäleikkurit. Ikinä en testannut, koska iski epäluulo. Pelottavaa tekniikkaa tai no oikeasti olin vaan laiska. Onneksi on sämpylät.

3. Ruokakaupat sulkevat ovensa liikkestä riippuen 21 ja 23 välillä ja sunnuntaiksi ne lyövät ovensa kiinni kokonaan. Myös juhlapyhät otetaan tosissaan ja ruokakaupat eivät esim. pääsiäisenä palvele kiirastorstaista alkaen.

The Leipäkone

4. Valtio pitää huolen omistaan ja alkoholia lakataan myymästä klo 20. Norjalaiset "Alkot" sulkevat ovensa (ainakin Kristiansandissa) arkisin klo 17 tai 18 ja lauantaisin jo klo 15.

5. Valtio pitää huolen myös siitä, että kansa käyttää turvavyötä. Muuten saa sakot. Tämä pätee myös turvavyöllisissä busseissa. Kaduilla ei myöskään kannata kanniskella avonaista vettä väkevämpää juomapulloa. Siitäkin saattaa poliisi sakottaa. Tuntuvasti.

6. Kaikissa baareissa ei ole narikkaa. Takin voi omalla vastuulla jättää naulakkoon tai kantaa mukanaan. Siinä voi sitten arpoa, että kumpi on isompi riski, se että takki katoaa väärään seurueen mukana vaiko se, että joku läikäyttää juomat päälle.

7. Norjalaiset syövät lounaaksi leipää. Teki muuten kovaa tajuta se suomalaiseen opiskelijalounaaseen tottuneena.

8. Kaikkialla voi maksaa kortilla, myös bussissa. Jos kortti ei toimi, kannattaa yrittää niin kauan, että kuski käskee mennä istumaan. En tiedä päteekö kuinka pitkälle matkalle, mutta ainakin omalla parin kilsan matkalla kävi pari kertaa näin.

9. Liikennevalot kestää ikuisuuden. Tai sitten se vaan tuntui siltä. Mutta aika varmasti odotin kerran ainakin 4 minuuttia. Mahdollisesti viikon. 

10. Suojatietä merkkaavissa kylteissä tietä ylittää pukumies. Jolla on hattu. 

11. Useimmiten, kun tien halusi ylittää ei tarvinnut kuin vähän vilkaista olan yli ja jo löi joku auto jarrut pohjaan, En silti riskaisi ja luottaisi tähän ihan joka kerta :D

12. Vessat ei vedä kunnolla. Törmäsin tällä reissulla yhteen joka toimi näin, mutta jopa yliopistolla ohjeistettiin yhdessä kopissa painamaan nappia ainakin 3 sekunttia.

13. Sunnuntai on ulkoilupäivä. Kelistä viis.

14. Retken määränpää on usein vaivan arvoinen. Tai no oikeastaan lähes aina.

15. Norjalaiset kuvailee itseään oikeastaan melko samalla lailla hiljaisiksi ja ujoiksi kuin suomalaisestikin, mutta mitä vielä. Ne hymyilee kadulla vastaantulijoille.

Vaihdossa opin/tajusin, että:

1. Vaatteita ei voi olla liikaa. Eikä kenkiä.

2. Sään mukaan pukeutuminen on pirun hankalaa. Ulkona on suht kylmä, mutta aika varmasti soijaa pukkaa, kun kiitää yliopistolle jalan.

3. 2,5 kilsaa on mahdollista kävellä 20 minuutissa. 

4. "Koulumatka" hautausmaan läpi ei enää kolmannen kerran jälkeen tuntunut oudolta. Edes yöllä. 

5. On ihan mahdollista, että lunta sataa  kolme viikkoa putkeen.

6. Tiskikaappi on vieras keksintö ja pussilakanassa on liian vähän reikiä. Turhauttavaa.

7. Pyykinpesustakaan ei selviä ilman luottokorttia.

8. Hei hei sanotaan tapaamisen alussa.

9. Ilmeisesti päänahankin voi polttaa auringossa. Tähän mennessä ennätys oli oikea kainalo.

10. Yksinolosta voi oppia nauttimaan tosissaan, mutta samalla kavereiden kanssa voi keksiä tekemistä alle viidessä minuutissa.

11. Puolalainen kirsikkavodka on petollista. Ei, se ei aiheuta krapulaa eikä edes humalaakaan, mutta sillä saa melko varmasti pyörrettyä päätöksen mennä aikaisin nukkumaan.

12. Tenttikirjat pitää ostaa itse. Kalliilla.

13. Jossain vaiheessa rahasta vaan lakkaa välittämästä ja arvioimasta kuinka paljon vähemmän sama on euroissa. Ei se vaihto nyt onneksi kestä kuin puoli vuotta.

14. Asuntoon invaasion tehneet siiratkaan ei enää parin viikon jälkeen haittaa, sillä tyypit eksyi sisälle onneksi max kolmen porukoissa ja talkkari ei suhtautunut ongelmaan mitenkään vakavasti. Se, mitä ei koko ajan näe, ei ole ongelma.

15. Huoneistohotelli kannattaa aina. Joko ne ovat upean kadun varrella tai tarjolla on lopuksi ilmainen kyyti lentokentälle ja mansikkakakkua, mutta huonollakin tuurilla ainakin omalla keittiöllä säästää rahaa.

Isompaa kulttuurishokkia en siis saanut ja Norjaa vei mun sydämen mennessään, jos ei muulla niin ainakin uskomattomilla maisemillaan. Muutama kohta jäi reissulistalta ruksimatta, mutta aina on hyviä syitä tulla uudelleen.  Niin ja saavutus sekin, että ihminen, joka ei pahemmin kalasta perustanut (koska ruodot), osaa nyt kokata neljä eri ateriaa lohesta. Että ei ihan turha reissu.

Teetä en juo vieläkään. Pitää sitä nyt edes joku roti olla tässä elämässä.

Bongailua Stavangerissa

Tehtiin Antin kanssa roadtrip Kristiansandista Bergeniin ja sieltä Stavangerin kautta takaisin Kristiansandiin. Matka oli ihan huippu ja auton avulla pääsi näkemään hyvin erilaisia puolia Norjasta. Kerron myöhemmin lisää, kunhan kerkeän tenttiin luvultani, mutta nyt jaan vähän kuvia Stavangerista. Kaupunki on tunnettu graffiteistaan, jotka ovat kansainvälisten taiteilijoiden tekemiä ja niitä bongatessa vierähtäisiä useampikin päivä.

Graffiteja löytyy monen kokoisia, mitä erilaisimmista paikoista ja tässä on vain muutama, mitä kameran kohdalle osui. Ne eivät myöskään ole rajoittuneet pienelle alalle vaan niitä saattoi oikeasti löytää mistä vain, kunhan osasi katsoa sopivasti. Vaikka pidinkin Bergeniä huomattavasti kauniimpana kaupunkina (aurinkoinen sää vaikutti kummasti), piristävät nämä teokset ihan älyttömästi kaupunkikuvaa vaikka ympäristö olisikin ollut jo vähän retuperällä tai kuvat rikkaruohojen takana.

Yllä olevat kuvat olivat omia suosikkejani ja kansioon jäi vielä vaikka kuinka monta otosta näistä teoksista. :)

Pääsiäinen tuli ja meni

Pääsiäinen tarkoitti viikon luentolomaa yliopistolta. Kaupat löivät ovensa kiinni jo torstaina ja jo keskiviikkona oli jotenkin poikkeusajat myymälöissä. Saksalaiset eivät kuulemma saaneet ostettua olutta enää neljän aikaan. Norjalaiset ottavat pääsiäisenä lomailun tosissaan ja moni ilmeisesti suuntaa joko mökilleen tai matkalle. Tästä syystä monet kaupat sukevat ajoissa ovensa. Tähän on kuitenkin jo täällä tottunut, sillä toisin kuin Suomessa, täällä kaikki on esimerkiksi sunnuntaisin kiinni.

Oman lomani kunniaksi sain isosiskoni kylään. Pääsiäisen ja poikkeusaukiolojen takia panostettiin enimmäkseen ulkoiluun. Onneksi sää suosi jonkin verran eikä ollut ollenkaan niin paha miltä aluksi näytti. Tää kuukausi on ollut siitä jännä, että eka kunnon talvi palas, sit viikon paisto aurinko ja lämpöä oli parhaillaan 18 astetta. Nyt sataa sit ainakin viikon verran vettä tai on muuten pilvistä.

Kristiansand on Norjan kesäkaupunki ja sen kyllä huomaa. Suurin osa aktiviteeteista kuten laivaretkistä yms. alkaa vasta toukokuussa. Onneksi yksi Kristiansandin ja samalla myös Norjan suurimmista nähtävyyksistä on aina auki. Nimittäin kaupungin eläintarha ja yksi parhaista joista olen käynyt. Ei haitannut lainkaan, että suurimman osan siellä olo ajasta satoi vettä. Eläinten tarhat olivat suuria ja hyvin rakennettuja, alueet jaettu maanosittain ja lähes kaikki eläimet tulivat nähdyksi. Tarhasta löytyy mm. leijonia, tiikereitä, kirahveja, simpansseja, susia ja naaleja. Lisäksi pääsiäisen kunniaksi yhdellä nuotiopaikalla sai vapaasti ottaa taikinaa ja paistaa tikkupullaa.

Eläintarhan yhteydessä toimii myös jonkinlainen huvipuisto, norjalaiseen lastensatuun pohjautuva teemakylä ja merirosvokaupungiksi rakennettu hotelli. Todellinen lasten paratiisi, mutta myös sellainen, että aikuiset viihtyy.

Toisena päivänä lähdettiin Odderøyalle hieman patikoimaan ja päivä oli ihanan aurinkoinen. Meillä oli eväät mukana ja pääsiäisen kunniaksi yleensä vaan sunnuntaisin auki oleva vohvelikahvio oli avoinna koko iltapäivän. Itsekin kiersin ekaa kertaa koko saaren ja maisemat oli huiput varsinkin toisella puolella saarta.

Kolmas päivä vierähti kaupungilla kortteja metsästäessä ja sushia syöden. Muutenkin tajusin syöväni tosi paljon kalaa täällä mutta minkäs teet, kun se on niin halpaa ja hyvää. Kaupunkikierroksella bongasin kanssa pari kivan näköistä kahvilaa, joissa täytyy käydä pyörähtämässä. Keskustaa on kiva muutenkin tutkia nyt näin keväällä muutenkin, kun kesä alkaa ihan tosissaan kolkuttaa ovelle.

Sunnuntaina meidät oli kutsuttu puolalaisten perinteiselle pääsiäisaamiaiselle. Päivä oli pilvinen, mutta onneksi iltapäivällä ei enää satanut, joten käytiin vielä pyörähtämässä yliopiston takana olevalla patikointireitillä. Täytyy todeta että norjalaiset ovat oikeasti ulkoilukansaa ja tekevät siitä myös mahdollisimman mukavaa. Reittien varrella on usein ulkohuusseja ja lähes joka mutkasta voi löytää jonkun nuotion jäänteet.

Näistä elementeistä syntyi siis ihan kelpo loma omaa kaupunkiaan tutkiessa ja nyt voi hyvällä omallatunnolla tuhota Suomesta tuodut suklaat. Parhautta!

Gautefall

Viime viikonloppu vierähti ESN:n järkkäämällä reissulla Gautefallin hiihtokeskuksessa. Itse onnistuin saamaan vanhan kunnon flunssan juuri ennen lähtöä, mutta päätin silti ottaa osaa reissuun. Meille oli varattu 10 hengen mökit ja siellä tuli taas tutustuttua ihan uusiin ihmisiin, joita oli vain joskus nähnyt ohi mennen. Keväällä vaihtareita on paljon vähemmän, kun syksyllä, mutta aina löytyy uusia kasvoja.

Suurin osa porukasta lähti laskettelemaan mutta itse vuokrasin ihan perinteiset sukset. Muutama muu kavereista teki saman ja lauantaiaamu menikin opettaessa kuinka hiihtäminen tapahtuu. Olin porukasta ainut, jolla oli hiihdosta mitään kokemusta. Siksi olinkin järkyttynyt, kun sain käteeni itseäni lyhyemmät sukset, mutta kyllä niillä pystyssä pysyi.

En todellakaan ole hyvä hiihtäjä enkä  rehellisesti edes muista, milloin edellisen kerran olen suksien päällä seissyt. Silti oli jännä huomata, miten paljon sillä on vaikutusta, että lapsena sitä on tullut tehtyä ja paljon. Näytin ensin porukalle miten sukset saa jalkaan ja pois. Sitten lähdin vetämään eteenpäin rauhalliseen tahtiin, sillä flunssa verotti kuitenkin aika paljon voimia.

Nauratti kun vilkaisin taaksepäin ja muut olikin aika kaukana. Valehtelematta hiihdin tosi hiljaa, kun edellisestä kerrastakin oli hetki. Ei muuta kun ladun sivuun oottamaan ja oikeasti vähän näyttämään miten kannattaa jalkoja ja käsiä liikuttaa. Sen jälkeen tahti koveni enkä todellakaan ollut enää ensimmäinen :D

Päivä oli upean aurinkoinen ja suksi luisti ladulla hyvin. Meidän mökki oli myös todella kiva, ja suurin hitti siellä taisikin olla telkkari ja Miehen puolikkaiden maratoni. Sunnuntai meni itsellä sisällä, sillä edeltävä päivä ja flunssa pistikin väsyttämään enemmän kuin ajattelin.

Tromsø 3/3

Tromssan reissun aktiviteetteihin kuului yhden museon ja akvaarion lisäksi revontuliretki ja koiravaljakkoajelu. Revotulireissu varattiin jo reilusti etukäteen ja hyvä niin. Oltiin liikkeellä suosituimpaan aikaan ja kaikki reissut oli täyteen buukattu.

Revontulet olivat itselle vähän pettymys, sillä viime syksynä näin kirkkaan vihreänä tanssivat valot ihan vaan astumalla ovesta ulos. Tromssan valot olivat valkoiset ja värit näkyvät vai oikealla kameralla otetuissa kuvissa. Pakkasyön upea tähtitaivas ja hiljaisuus olivat kuitenkin sitä, mitä olin kaivannut Kristiansandissa, ja se jo teki reissusta mulle elämyksen. Lisäksi opas tarjoili kaikkea hyvää glögistä, pipareihin, juustoihin, hedelmiin ja hirvenliha pihveihin.

Koiravaljakkoajelu oli ihanaa aamuauringon valaisemia maisemia ihaillessa. Koska varattiin ajelu vasta paikan päällä, ei saatu ihan parasta vaihtoehtoa. Edeltävän yön revontuliretki kesti n. 2 asti aamulla ja valjakkoajelu alkoi 7.45. Ei siis ihan hirveästi kerennyt saada unta siinä välissä.

Retki sisälsi tunnin verran ajelua ja sen päälle porokeittoa ja suklaakakkua sekä tietenkin hengailua koirien kanssa. Teki melkein mieli salakuljettaa pari pentua haalarin sisässä kotia. Niin kova ikävä välillä on omia karvakuonoja. Kaiken kaikkiaan siis hauska kokemus varsinkin, kun sai lievittää omaa koiraikäväänsä.

Tromsø 2/3

Meidän "hotelli" oli sellainen järkytyksen kautta voittoon kokemus. Puolalainen kaverini löysi edullisen tarjouksen noin kuukausi sitten jonkun varaussivuston kautta ja mehän tartuttiin siihen heti. Kaikki muut Trommassa vierailleet vaihtarit nimittäin olivat yöpyneet edullisuuden vuoksi leirintäalueella olevissa mökeissä, joissa ei ollut vessaa eikä lämmityskään aina pelannut. Meidän löytö oli aivan keskustassa ja huomattavasti edullisempi kuin leirintäalueen mökit.

Kentältä otettiin lentokenttäbussi, jonka kuski halusi tietää millä hotellilla jäämme pois. Hän ei ollut koskaan kuullutkaan Red old house Tromsøsta. Sanottiin siis kadun nimi ja siitä olikin vielä 1,5 km kohteeseen. Katu muuttui aina vaan kapeammaksi ja talot omakotitaloiksi.

Lopulta seistiin pienen punaisen ja vanhan talon edessä keskellä jyrkkää ja jäistä ylämäkeä. Talon numero täsmäsi, mutta missään ei ollut kylttiä tai muuta, joka vihjaisisi hotellista. Ovikin oli hieman vinossa.

Ei muuta kuin soittamaan ovikelloa. Ikkunasta työntyi pörröinen pää ja leveä hymy. Pää kuului Arnelle (tai joku sellainen :D). Hänellä oli bändipaita ja tatuoidut käsivarret. Vaimonsa kanssa he pitivät alakerrassaan yhden huoneiston hotellia.

"Hotelli" olikin siis asunto kaikkine keittiövälineineen, astioineen, pyyhkeineen ja jopa pyykinpesukoneineen. Pöydällä oli tuoreita kukkia, olohuoneessa kitara ja saimme sunnuntaina täytekakkua vuokranmaksun yhteydessä.

Vanha talo oli uskomattoman siisti, natisi joka askeleella ja sisälsi mielenkiintoisia sähköratkaisuja kuten mm. katkaisijan ja telkkarin yhteyden. Silti luultavasti viihtyisin hotelli, jossa olen ikinä ollut. Maanantaina saimme vielä kyydin takaisin kentälle ja käskyn soittaa, jos vielä joskus matkustetaan Tromssaan. Asunnon saa kuulemma silloin vielä halvemmalla kuin varaussivustolta :)

Ovi ei johtanutkaan sisälle vaan eräänlaiseen kylmään eteiseen, jonka läpi näki talon takapihan. Itse asuntoon pääsi vasta portaiden kautta.

Tromsø 1/3

Viikko sitten pyörähdettiin parin kaverin kanssa Tromssassa. Itse odotin reissua kovasti, koska vuoret ja vuonot. Syy miksi olen Norjassa tai näin ainakin kaikille vastaan. Ja sen jälkeen selitän, että ei, meillä ei niitä Suomessa ole :D

Tromssa ei tuottanut pettymystä, sillä maisemat ja sää olivan ihania sekä tavattiin myös paljon uusia kavereita. (Lähinnä koska yleensä antisosiaalinen tsekki tuntui löytävän heitä nyt kaikkialta.)

The City of Statues

Viime viikonloppu vierähti keväisessä ja ihanassa Oslossa. Mun tädillä oli työreissu ja se jäi sitten mua moikkaamaan siinä samalla. Itse saavuin perille perjantaina iltapäivällä ja matka meni jännittäessä, että teinkö hiukkasen väärän kenkävalinnan tälle reissulle. Koko matkan junan ikkunasta näkyi nimittäin perinteisen keväinen hanki taikka loska, ja itsellä oli Niket mukana. Onneksi Oslossa oli ihanan keväinen sää ja olin siitä ihan onnessani etsiytyessäni hotellille.

En ollut kauhean hyvin perehtynyt siihen, mitä perillä haluan tehdä ja se jäi vähän harmittamaan varsinkin, kun aika oli niin lyhyt. Edeltävä viikko meni kuitenkin markkinoinnin kurssityötä (joka meni muuten läpi, jee) vääntäessä, joten lähdin vähän soitellen sotaan. Mutta lyhyessä ajassa tuli silti paljon nähtyä.

Lauantaina kierreltiin kauppoja, keskustaa ja satamaa samalla, kun nautittiin aurinkoisesta säästä. Illalla käytiin katsomassa yhtä Oslon nähtävyyttä eli puistoa, jonne oli sijoitettu 200 patsasta. Kaikki alasti, yksittäin, kaksittain, kasoittain. Lauantaista jäi muutenkin mieleen se, että joka nurkan takaa tuli näkyviin patsas tai toinen.

Sunnuntai oli sitten museopäivä. Pienempänä olin siitä outo lapsi, että viihdyin museoissa. Tauluja en jaksanut katsella, mutta lähes kaikki historiaan liittyvä kiinnosti. Nykyään mun hermo taas ei niin hyvin kestä museoiden kiertelyä ja panostankin enemmän nykytaiteen näyttelyihin (siis shoppailuun) ja hotellin aamupalan palvontaan.

Meidän vierailukohteet liittyivät kaikki tällä kertaa merenkulkuun. Ensimmäisenä viikinkimuseo, sitten naparetkeily ja viimeisenä Kon Tiki. Oma lemppari oli Fram eli naparetkeilystä kertova näyttely. Museo oli rakennettu aikanaan reissussa käytetyn laivan ympärille, jonka sisälle pääsi omalle tutkimusretkelle. Kon Tiki museosta en saanut enää niin paljoa irti, sillä Framissa vierailu aiheutti lievästi merisairaan olon. Toisaalta se laiva kyllä tönötti kuivalla maalla, että tiedä siitä. Onnistunut tunnelmanluoja joka tapauksessa.

Kuvia en niin hirveästi ottanut, mutta alla edes muutama :)

Odderøya

Ihme on tapahtunut! Koko viikon on paistanut aurinko. Ei, en valehtele. Sadetakkia ei ole tarvinnut kertaakaan. Sen takia lähdettiinkin pienelle retkelle viime tiistaina.

Oon pitkään jo halunnut käydä tutkimassa kalasataman läheistä saarta ja nyt sinne lopultakin pääsin. Tiistaina oli 9 astetta lämmintä eli melkein kesä. Ihanaa! Joka tapauksessa seikkailtiin pienelle tutkimusretkelle Odderøyalle ja siellä hurahtikin useampikin tunti. Vatsaa kävi vaan sääliksi, kun ei tajuttu ottaa eväitä mukaan.

Saari oli kuitenkin odottamisen arvoinen ja parasta olikin se, kun kierreltiin rantoja myöten pienemmillä poluilla. Kerran onnistittiin jumittamaan vähän isomman kallion kohdalle, kun se katkaisi reitin. Onneksi oikea reitti löytyi pienen tarkastelun jälkeen ilman, että suunta oli 30 metriä suoraan alaspäin.

Ei päästy nälän takia kuin puoleen väliin ja piti ottaa reitti kotia. Mutta huikein löytö oli toukokuusimulaattori ja kerettiin siitä hetki nauttia. Valtava loiva kallioranta, jossa ei tuullut yhtään, aurinko paistoi koko voimalla ja saattoi kuunnella vaan aaltoja. Melkein harmitti, että piti kipittää kotia.

Odderøya on siis pieni saari aivan kaupungin edustalla. Aikoinaan tai vieläkin se kuuluu Norjan puolustusvoimille. Tätä nykyä se tosin on enemmän retkeilykäytössä.

P.s. Ei se aurinko nyt oikeasti ole niin harvinainen näky kuin joskus annan ymmärtää :D

Samoissa kengissä

Tässä nyt vaan muutama esimerkki, mutta itseä tämä hiukan huvittaa. Lähes kaikilla vaihtareilla on nimittäin ruskeat nahkakengät ja vieläpä varrella. Vaihtarin voi tunnistaa tosin myös repusta ja lenkkareista sillä hei, käytännöllisyys kannattaa :D

Hello Denmark!

Otettiin jälleen lautta Tanskan puolelle, mutta tällä kertaa viivyttiin koko päivä. Haluttiin selvittää onko vastarannalla muutakin nähtävää kuin pelkkä halpa ruoka. Lipun hinta, varsinkin ilman buffettia, ei ollut liialla pilattu, sillä suuntaansa se teki vain 2,50 €. Kaupunki, jonne lautta vie on nimeltään Hirtshals. Pieni ja unelias paikka merenrannalla. Viihdyttiin oikein hyvin, vaikka aikaisemmin käyneet olivatkin toista mieltä. Meitä suosi onneksi aurinkoinen vaikkakin tuulinen sää. Itse hiekkarannasta, jolla enimmäkseen aikaa kulutettiin minulla ei ole tässä kuvaa, mutta Instagramiin lisäsin yhden vähän suuntaa antavan (täältä).

Aamulla piti herätä jo kuudelta, että lautalle ehti, mutta tämä auringonnousu oli kyllä sen arvoista.

Aivan kuin Gran Canaria

Näin meille tokaisi eräs sympaattinen vanha pariskunta, kun olimme aamupäivällä ihailemassa läheistä rantaa. Ikinä ei uskoisi, että sellainen helmi on aivan muutaman sadan metrin päässä. Roligheden, jossa suurin osa vaihtareista asuu on 2,5 km päässä sekä keskustasta että yliopistosta. Alue on enimmäkseen jonkin sorttista lähiötä ja isompia ruokakauppoja sekä muita liikkeitä. Lähistöltä löytyy kuitenkin aivan ihana ranta sekä toisen maailman sodan aikaisia bunkkereita. Aurinkoisena sunnuntaina siellä voi bongata useammankin vanhan pariskunnan kävelemässä käsikynkkää. Ja kaikki tietenkin hymyilevät kohteliaasti ja joskus myös kysyvät olemmeko lomalla vai opiskelijoita. Alla muutamia kuvia, jotka eivät valitettavasti ihan tee oikeutta paikalle, mutta pientä osviittaa kuitenkin.

Salakuvasin varmaan vahingossa varmaan kaikki ohikulkijat, kun yritin räpsiä kuvia maisemista :D