Revontulet olivat itselle vähän pettymys, sillä viime syksynä näin kirkkaan vihreänä tanssivat valot ihan vaan astumalla ovesta ulos. Tromssan valot olivat valkoiset ja värit näkyvät vai oikealla kameralla otetuissa kuvissa. Pakkasyön upea tähtitaivas ja hiljaisuus olivat kuitenkin sitä, mitä olin kaivannut Kristiansandissa, ja se jo teki reissusta mulle elämyksen. Lisäksi opas tarjoili kaikkea hyvää glögistä, pipareihin, juustoihin, hedelmiin ja hirvenliha pihveihin.
Koiravaljakkoajelu oli ihanaa aamuauringon valaisemia maisemia ihaillessa. Koska varattiin ajelu vasta paikan päällä, ei saatu ihan parasta vaihtoehtoa. Edeltävän yön revontuliretki kesti n. 2 asti aamulla ja valjakkoajelu alkoi 7.45. Ei siis ihan hirveästi kerennyt saada unta siinä välissä.
Retki sisälsi tunnin verran ajelua ja sen päälle porokeittoa ja suklaakakkua sekä tietenkin hengailua koirien kanssa. Teki melkein mieli salakuljettaa pari pentua haalarin sisässä kotia. Niin kova ikävä välillä on omia karvakuonoja. Kaiken kaikkiaan siis hauska kokemus varsinkin, kun sai lievittää omaa koiraikäväänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti